tiistai 26. elokuuta 2014

Kantarelleilla ja katkaravuilla täytetyt letut.


Lainasin kirjastosta kesällä ilmestyneen Kantarelli ja kumppanit -keittokirjan, kirjoittajana Katja Palmdahl. Ja jestas miten inspiroiva kirja se onkaan. Ensimmäisen kerran kirja oli selattava läpi jo kirjastosta kotiin kävellessä ja kotona sitä on selattu yksin ja yhdessä useampaan kertaan.

Ja sitten sunnuntaina paistettiin lettuja. Mikä sopisikaan sunnuntaihin tai sadepäivään paremmin kuin letut. Ja kirjan ohjeen mukaan letut täytettiin katkaravuilla ja kantarelleilla. Siitä ei paljon paremmaksi ruoka mene.

Mitähän kirjasta seuraavaksi kokeiltaisiin. Olisiko se vahvero-luumu-saksanpähkinäsalaatti? Vai sittenkin polentaa, vahveroita, viikunoita ja taleggio-juustoa? Tai ehkä jotain kokonaan muuta.

Kantarelli-katkaraputäyte letuille

2 rkl voita
1 rkl jauhoja
2 dl (täys)maitoa
2 rkl ranskankermaa
1/2 tl murskattuja tillinsiemeniä
1 dl Västerbotten-juustoa raasteena
6 dl kantarelleja
1 salottisipuli
3 dl kuorittuja katkarapuja
2 rkl tilliä silputtuna
gratinointiin 2 dl Västerbotten-juustoa raasteena

Sulata voi kattilassa ja sekoita joukkoon jauhot. Vatkaa joukkoon maito ja anna kuplia pari minuuttia. Lisää ranskankerma, tillinsiemenet ja juusto.

Paista kantarellit ja sipuli pienessä määrässä voita ja kääntele juustokastikkeen joukkoon katkarapujen ja tillin kera.

Ja täyte letuille (meillä riitti yhdeksään lettuun) ja taittele nyyteiksi. Nosta nyytit uuninkestävään vuokaan ja ripottele juustoraaste pinnalle. Gratinoi 200-asteisessa uunissa noin 5 minuuttia.


tiistai 19. elokuuta 2014

Tuntematon hedelmä - ruusukvitteniä uunissa.


Ulkona tuoksuu syksyltä. Yks kaks taivas aukeaa ja vesi suorastaan kaatuu niskaan. Ja seuraavassa hetkessä mustat pilvet vyöryvät pois ja aurinko näyttäytyy. Nyt kehtaa jo laittaa uunin päälle, pari viikkoa sitten se oli vielä aivan mahdoton ajatus.

Ostin Budapestistä minulle tuntemattoman keltaisen hedelmän, joka tuoksui aivan peltipurkissa myytäviltä Fazerin ananaskarkeilta. Nopealla googlailulla sain selville, että kädessäni oli ruusukvitteni.

Ruusukvitteniä käytetään useimmiten hillona, mutta halusin valmistaa tästä ainoasta kappaleestani jotakin, jossa maku tulisi paremmin esiin. Löysinkin useita ohjeita uunissa haudutettuun ruusukvitteniin, joista yhdistelin sopivan.

Ruusukvitteni uunissa

1 ruusukvitteni
1 dl vettä
0,75 dl ruokosokeria
1 kanelitanko
1/2 sitruunan mehu
muutama rouhaisu vaniljamyllystä

Sekoita vesi, sokeri ja sitruunanmehu uunin kestävässä astiassa. Mausta vaniljalla ja lisää joukkoon kanelitanko. Halkaisen ruusukvitteni ja lohko kahdeksaan osaan. Poista kova keskus huolella ja kuori lohkot.

Ruusukvitteni tummuu todella nopeasti, joten nostele lohkot sitä mukaan liemeen.

Peitä ruusukvittenit ensin leivinpaperilla ja laita vielä folio kulhon päälle. Nosta se 180-asteiseen uuniin ja hauduta 2,5 tuntia. Anna ruusukvittenien jäähtyä liemessä.

Ruusukvittenit maistuvat hyvältä aamiaisella paksun jogurtin kanssa tai jälkkäriksi jäätelön kera. Maku on aromaattinen ja kukkainen ja rakenne selkeästi omenaa kovempi.

Vinkkaattehan, jos löydätte ruusukvitteneitä Suomesta.

lauantai 16. elokuuta 2014

Rullalle kääritty kesäkurpitsa.


Nyt eletään kesäkurpitsoiden kultakautta. Yleensä ja useimmiten valitsen mahdollisimman pieniä kesäkurpitsoita, mutta joihinkin ruokiin, kuten rullattuihin kesäkurpitsoihin, sopii vähän isommatkin yksilöt. Mikä on pelkästään hyvä asia, sillä miten muuten kävisi kaikkien isoiksi venähtäneiden kesäkurpitsoiden.

Kesäkurpitsarullat täytetään paistetuilla kantarelleilla ja juustolla. Eikö kuulosta hyvältä? Ja kaikkein uloimmaksi rullataan siivu ilmakuivattua kinkkua ja sitten paketti kypsennetään uunissa. Tämä herkkuohje on otettu joskus talteen Oliviasta.

Kesäkurpitsarulla sienillä, juustolla ja kinkulla

1 keskikokoinen kesäkurpitsa
5 dl kantarelleja
1 valkosipulinkynsi
voita
suolaa
mustapippuria
90 g ilmakuivattua kinkkua
100 g juustoa raastettuna
tuoretta basilikaa

Leikkaa kesäkurpitsa pituussuunnassa noin 5 millin viipaleiksi. Mielestäni tämä kävi aika kätevästi juustohöylällä. Käännä kurpitsa toisin päin kun pääset siemenkotaan ja viipaloi toiselta puolelta.

Levitä pellille kuusi kinkkuviipaletta ja jokaisen kinkkuviipaleen päälle pari kesäkurpitsaviipaletta lomittain. Tarvittava määrä riippuu vähän viipaleiden koosta.

Hienonna sienet ja valkosipulinkynsi. Paista sieniä ja valkosipulia voissa, kunnes neste on haihtunut. Mausta suolalla ja pippurilla.

Levitä sieniseos kesäkurpitsoiden päälle. Ripottele päälle juusto. Alkuperäisessä ohjeessa oli  kuttucheddaria, mutta me käytimme tavallista cheddaria. Vuohenjuusto ja mozzarellakin sopisivat varmasti hyvin. Ja miksei sinihomejuustokin.

Kääri kinkku-kesäkurpitsa rullalle ja kiinnitä tarvittaessa tikulla. Paista 225-asteisessa uunissa 10 minuuttia ja laita tarjolle joko sellaisenaan tai salaatin kera.

tiistai 12. elokuuta 2014

Kolmen kombo - lakua, vadelmaa ja suklaata.


Toivottavasti ette ole vielä täysin kyllästyneitä tuorejuustovaahtoon. Kuten sanoin, se on keittiöni kesäklassikko.

Tällä kertaa ajatuksenani oli tehdä jälkiruoaksi pieniä pavlovia. Minulla oli kaapissa valmiina luotto-ohjeellani tehtyjä pieniä marenkeja. Mielessäni siinsi pieni leivos, jossa yhdistyisi lakritsa, vadelma ja suklaa. Kolme makua, joista mitkä tahansa kaksi pelaavat loistavasti yhteen, joten kaikkien kolmen yhdistäminen vähintään triplaisi herkullisuuden.

Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta jokin meni vikaan. Vatkasin kerman käsin, kuten tapani on, jos kermavaahtoa tarvitaan pienehkö määrä. Kermavaahdosta tuli vähän outoa, mutta se varsinainen outous tapahtui, kun sekoitin joukkoon tuorejuuston ja sokerin. Kermavaahto palautui takaisin nesteeksi ja tuorejuustovaahdon sijasta minulla olikin kulhossa kastike.

Maustoin kastikkeen kuitenkin lakritsijauheella ja jälkiruoka sai alkuperäisestä ajatuksesta poikkeavan ulkomuodon. Murustelin marengit ja kasasin ne laseihin kerroksittain tuorejuustokastikkeen, vadelmien ja rouhitun maitosuklaan kera.

Ja arvatkaa mitä? Ei tuo olomuoto makuelämystä haitannut lainkaan.

perjantai 8. elokuuta 2014

Italialainen illallinen Helsingin taivaan alla.




Helsingin taivas selkeni juuri sopivasti ennen kaduille katetun illallisen alku ja saatoimme istahtaa valkoisella liinalla peitetyn pöydän ääreen.

Iltamme teemana oli italialaiset antipastit. Ystävämme oli tehnyt aivan mielettömän hyvää punajuuricarpacciota tällä ohjeella. Pakko kokeilla mahdollisimman pian. Ja toinen ystävämme toi herkullista marinoitua pecorinoa, nam.

Minä sekoittelin kaikille hugot ja kasasin vadeille suosikkisalamiani ja mozzarellaa. Ihana ilta, joka muuttui illan pimetessä aina vain hauskemmaksi.

maanantai 4. elokuuta 2014

Kesäkaalia ja salviavoita.


Tämä ruoka syntyi vahingossa, niin kuin ne aina joskus tekevät. Vietimme kesäiltaa ja ystäväni paistoi meille villisianfileetä. Minä tein salaattia grillatuista kesäkurpitsoista. Salaatti näytti vähän liian pieneltä ja päätimme hyödyntää myös jääkaapissa lojuvan puolikkaan kesäkaalin.

Ystäväni pilkkoi kaalin ja paistoi sen possun rasvassa kevyesti. Juuri sen verran, että kaali pehmeni vähän, mutta ei menettänyt rapeuttaan täysin. Hän myös ehdotti, että tekisin salviavoin seuraksi.

Noukin pihalta salvian ja päätin poiketa tavoistani. Yleensä teen maustevoin pilkkomalla yrtit pieneksi voin joukkoon. Tällä kertaa soseutin salvian ja pehmeän voin sauvasekoittimella vaaleanvihreäksi salviavoiksi.

Voi lusikoitiin vadille kasatun kaalin päälle ja yhdistelmä toimi täydellisesti villisian kanssa ja ilman.

Kesäkaalia ja salviavoita

reilu kourallinen suikaloitua kaalia per syöjä
öljyä tai voita kaalin paistamiseen
suolaa
noin ruokalusikallinen voita per syöjä
noin 8 salvianlehteä per syöjä

Nosta voi pehmenemään huoneenlämpöön. Kuumenna öljy tai voi pannulla ja paista suikaloitu kaali kevyesti. Mausta kaali suolalla.

Kaalin paistuessa revi salvia voin joukkoon ja soseuta tasaiseksi sauvasekoittimella.

Nosta paistettu kaali lautaselle ja lusikoi päälle salviavoi.

lauantai 2. elokuuta 2014

Elokuu on vielä kesää!


Elokuu on vielä kesää, huudahdan itselleni harva se päivä elokuussa. Joskus ihminen arkeen palatessaan kaipaa pientä vahvistusta, että kesä jatkuu töistä huolimatta. Tällä hetkellä helteinen sää tietysti helpottaa kesäuskoa, joten huudahtelun sijasta voisin elokuussa keskittyä kesään. Elokuussa

* Helsinki on täynnä tapahtumia. Tälläkin hetkellä ulkoa kuuluu Kallio Block Partyn musiikki ja Teurastamolla tarjoillaan ruokia ympäri maailmaa.

* Niin kauan kuin marjat ovat tuoreita, aloitan aamuni Bircher myslillä. Bircher myslissä hiutaleet, pähkinät yms. liotetaan yön yli jääkaapissa nesteessä. Omassa versiossani on tällä hetkellä kauraa, tattaria, rusinoita, manteleita, jogurttia ja vettä. Aamulla lisään joukkoon pilkotun banaanin ja kasan marjoja.

* Illallinen taivaan alla nautitaan ensi viikon torstaina. Paikka on sama kuin viime vuonna, mutta menu eri.

* Viikonloppuna pääsee nauttimaan Flowsta, jossa mainiosti yhdistyy musiikki- ja ruokafestivaali.

* Iloitsen tummuvista illoista.

* Ilahtuisin kovasti, jos pääsisin Lonnaan illalliselle.

* Teen retken metsään, josta toivottavasti palaan mustikoita ja sieniä mukanani.

* Käytän marja- ja hedelmäsatoa crostineihin.

* Juhlaviikot valtaavat Helsingin kuun puolessa välissä ja minä pääsen yhteen lempipaikoistani eli Huvilatelttaan katsomaan Pepe & Saimaata. Odotukset ovat korkealla.

* Kaadan lasiin täyteläistä punaviiniä Uruguaysta.

* Ravintolapäivä tulee taas sunnuntaina 17. elokuuta. Osallistun, ainakin asiakkaana.

* Yritän uskaltautua tekemään kookosjogurttia. Tämä ohje vaikuttaa hyvältä.

* Rapujuhlat.