maanantai 30. syyskuuta 2013

Ensimmäisen keittokirjakuukauden päätös.


Syyskuun viimeiset tunnit menossa ja sehän tarkoittaa myös ensimmäisen keittokirjakuukauden loppua. Mielestäni kokeilu onnistui hyvin. Tein Lotta Lundgrenin kirjasta kuusi eri ruokalajia. Ennen keittokirjakuukautta olin tehnyt vuoden omistamastani kirjasta yhden reseptin.

Ja uskon osan resepteistä jäävän myös pysyvään käyttöön, silla chorizo-kasviksia tein jo syyskuussa kaksi kertaa. Joskus on selkeästi hyvä rajoittaa valinnanmahdollisuuksia ja keskittyä yhteen kunnolla. Chorizo-kasvisvuoan jujuna on viinirypäleet, jotka toimivat lämpimänä yllättävän hyvin.

Ja Jussi on jo valinnut itselleen ruokalehden lokakuuksi. Minä olen vielä kahden vaiheilla osallistumiseni suhteen...

Chorizoa ja kasviksia

3 chorizoa
1 kg kasviksia (olen laittanut romaneskua, kukkakaalia, porkkanaa, parsakaalia ja purjoa, joista romanesku oli ehdoton suosikkini)
150 g viinirypäleitä
suolaa
oliiviöljyä
rosmariinia
kourallinen pinjansiemeniä (älä hämäänny kuvassa esiintyvistä hasselpähkinöistä)
vaahterasiirappia
150 g chévreä

Kuori ja pilko kasvikset ronskeiksi paloiksi. Laita kasvikset, myös viinirypäleet, ja pilkotut chorizot uunivuokaan.  Mausta oliiviöljyllä, suolalla ja rosmariinilla. Heitä pinjansiement päälle.

Kypsennä kasviksia 225-asteisessa uunissa noin 30 minuuttia, kunnes kasvikset ovat sopivasti pehmenneet. Ota vuoka uunista ja nostele päälle viipaloitu chévre. Lorauta päälle vaahterasiirappia ja nosta vuoka takaisin uuniin grillivastuksen alle. Kypsennä vielä muutama minuutti, kunnes juusto on ruskistunut.

Päivitys 3.10. Iskä näppäränä kysäisi, että mitä tarkoitan romescolla ja eihän kyseessä mikään romesco ole, vaan romanesku eli vihreä kukkakaali.

lauantai 28. syyskuuta 2013

Fiskarsissa Maistiaisissa.



Possuburgeria ja mutakakkua aurinkoisessa ja tuulisessa Fiskarsissa. Länsi-Uudenmaan Maistiaisilta löytyy kaikkea herkkua, myös kotiin ostettavaksi. Ostoskassista pilkistää purkillinen suloisen väristä hunajaa ja pussillinen punaisia karpaloita, muut herkut piilottelevat alla.

Maistiaiset jatkuvat vielä huomenna sunnuntaina, kannattaa pistäytyä. Minä ajattelin viettää leppoisan sunnuntain. Haudutella lammascurrya hartaudella, lukea kirjaa kahvikuppi kädessä ja kaivaa villapaidat esille. Tuntuu olevan sen aika.

torstai 26. syyskuuta 2013

Leivästä ja sen hyvyydestä.


Helsingin ravintoloista saa aivan jumalaista leipää.

Kellohallissa pyysimme täydennystä useamman kerran, Pure Bistrossa en osannut valita suosikkiani focaccian ja fenkolilimpun välillä ja Careliasta kinusin puolikkaan leivän kotiin ostettavaksi.

Mielestäni hyvän leivän merkkejä on rapea ja hieman paahtuneen makuinen kuori, juuren antaman hivenen hapan maku ja isot ilmakuplat.

Jos siis haluan hyvää leipää, niin tiedän kyllä monia ravintoloita, mihin suunnata. Mutta entä jos kaipaan hyvää leipää kotiin? Mistä saa sinun mielestäsi Suomen parasta leipää?

tiistai 24. syyskuuta 2013

Painoa keittiöön - Alessin mitat.



Ihanat työkaverini olivat kuunnelleet tarkasti puheitani ja yllättivät minut synttärinäni paketilla, josta paljastui toivottu lahja.

Monica Försterin Alessille suunnittelema mittasetti ilahduttaa keittiössä kauneudellaan. Punnukset on valkoista keramiikkaa, sisäosa on lasitettu ja ulkopinta on matta. Mitat voi pinota torniksi tai säilyttää sisäkkäin. Leivonta saa nyt aivan uutta painoa.

sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Lemin punainen ja muuta sadonkorjuun juhlaa.


Viime viikonloppuna ei tarvinnut palata viikonloppureissulta kotiin tyhjin käsin. Pikemminkin päinvastoin ja keittiö näytti lähinnä sadonkorjuutorilta, kun pakaasit oli tyhjennetty.

Ihanan Lemin punaisen lisäksi Lappeenrannan torilta ja Elimäeltä napattiin mukaan muun muassa puolukoita, omenia, lehtipersiljaa, romescoa, mustikoita, kirsikkatomaatteja, luumuja...

Ja sama meno jatkui tällä viikolla Teurastamon maatilatorilla. Ja ensi viikonloppuna sitten Fiskarsin lähiruokamarkkinoille. Alkusyksy on yhtä juhlaa!

perjantai 20. syyskuuta 2013

Borssikeittoa keittiönpöydän ääressä.


 Olen aina aivan innoissani kaikenlaisista teema-päivistä. Ei siis ollut vaikeata jäädä tänään työskentelemään keittiönpöydän ääreen, kun vietetään Kansallista etätyöpäivää.

Etätyöpäivän houkuttelevuutta saattoi myös lisätä mahdollisuus kuunnella radiota tai PMMP:n uutta levyä työnteon lomassa ja laittaa pyykki- ja astianpesukone päälle keskellä päivää.

Lounaaksi lämmitin syyskuun keittokirjan ohjeella tehtyä (lähes) kasvisborssikeittoa. Lähes sen vuoksi, että tein keiton kanaliemeen. Naputtelen ohjeen keittoon myöhemmin, nyt jatkan muuta naputtelua.

Lisäys 22.9.2013. Tässä lupaamani ohje. Muokkailin määriä vähän tarpeen mukaan. Kirjan ohjeen mukaisesti söin keiton paksusta jogurtista ja vuohenjuustosta sekoitetun tahnan ja granaattiomenan siemenien kanssa. Siemenet toivat kivaa kontrastia pehmeille vihanneksille.

Borssikeitto

4 pientä perunaa
1 punainen paprika
2 porkkanaa
2 isoa punajuurta
2 sipulia
1 chili
2 tl paprikajauhetta
öljyä
1 tlk tomaattimurskaa
1 l kanalientä
1 rkl hunajaa
2 laakerinlehteä
1/2 sitruuna
suolaa
mustapippuria

Valmistele ensin kaikki kasvikset keittoa varten. Pilko perunat ja paprikat suht pieniksi paloiksi. Perunoiden kuoriminen on mielipidekysymys. Minä lisäsin perunat keittoon kuorineen. Kuori ja raasta porkkanat ja punajuuret karkeaksi raasteeksi. Hienonna sipulit, valkosipulit ja chili.

Kuullota sipuleita öljyssä kattilassa muutama minuutti. Lisää paprikajauhe ja chili ja jatka kuullottamista pari minuuttia lisää.

Lisää joukkoon kaikki valmistellut vihannekset, tomaattimurska, kanaliemi, hunaja ja laakerinlehdet. Anna porista kannen alla noin 30 minuuttia, kunnes kaikki kasvikset ovat pehmenneet kunnolla. Keiton poristessa voit esimerkiksi järkkäille keittiön, kuunnella musiikkia tai jumiutua tuijottamaan ikkunasta ulos. Joku ehtii tehdä tämän kaiken.

Mausta keitto sitruunanmehulla, suolalla ja pippurilla. Syö keitto vuohenjuustotahnan ja granaattiomenan kanssa.





torstai 19. syyskuuta 2013

Laulua, lahjoja ja leivoksia.


Olen pyörinyt synttärityttönä koko päivän laulun, lahjojen ja leivosten keskellä. Ihana, erityinen olo kaikkien onnittelujen keskellä.

Leivoksina Aleksanterit, kuten jos silloin muutama vuosi sitten. Lahjoihin palaan myöhemmin, osa liittyy keittiöönkin.

keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Kotirouvan aasialainen broilerisalaatti.


Keittokirjakuukausi Lotta Lundgrenin kanssa on sujunut hyvissä merkeissä. Olen keitellyt ja kokkaillut kirjasta jo viittä reseptiä ja kaikki ovat olleet herkkuja. Resepteissä on usein ollut joku kiva ja vähän yllättäväkin juju, jota olen ensin epäillyt, mutta joka on nostanut reseptin uudelle tasolle.

Tämä aasialaishenkinen broilerisalaatti tehdään broilerinjauhelihasta ja syödään salaatinlehteen käärittynä. Kukaan ei myöskään kiellä vielä dippaamasta salaattikääröä johonkin henkeen sopivaan kastikkeeseen.

Aasialainen broilerisalaatti

400 g broilerinjauhelihaa
öljyä
5 valkosipulinkynttä
1 iso pala inkivääriä
3 chiliä
2 rkl kalakastiketta
1 rkl fariinisokeria (tai palmusokeria)
2 limeä
6 limenlehteä
korianteria
1 dl suolattuja maapähkinöitä
100 g sokriherneitä
isolehtistä salaattia

Pilko valkosipulit pieneksi ja kuullota öljyssä. Kookosöljy sopii hyvin makumaailmaan. Lisää broileri ja jatka ruskistamista. Raasta inkivääri ja pilko chilit. Sekoita inkivääri, chili, kalakastike, sokeri ja yhden limen mehu broilerin joukkoon. Lisää myös limenlehdet.

Anna pöhistä miedolla lämmöllä kunnes broileri on kypsää. Lisää tarvittaessa limen mehua tai kalakastiketta.

Pilko korianteri ja sokeriherneet. Lisää ne ja suolapähkinät valmiin broileriseoksen joukkoon. Nautu seos ison salaatinlehden sisällä.

maanantai 16. syyskuuta 2013

Vety - Lappeenrannan torilla.


Ihana viikonloppu Kaakossa takana. Kirpeitä pulahduksia järveen, puissa häivähdys punaista, aamuinen usva järven päällä, tilliä ja rapuja paahtoleivällä, kurkiauran harjoitukset ja kynttilät pimenevässä illassa.

Sekä tietysti vety Lappeenrannan torilla: lihapiirakka kinkulla ja kananmunalla ja mausteet oman mielen mukaan.

perjantai 13. syyskuuta 2013

Rapupöydän punainen kimara.



Etsin rapujuhliin kirkkaanpunaisia neilikoita. Kävin toinen toistaan ihanemmissa kukkakaupoissa, mutta kirkkaanpunaisia neilikoita en löytänyt. Sen sijaan löysin jotain parempaa.

Jokaisesta kukkakaupasta tarttui mukaani houkuttelevan värinen neilikka, ja niin rapupöytä sai arvoisensa kimaran punertavia neilikoita. Etsivä siis löytää, ja joskus parempaa kuin osasi etsiäkään.

Ravunpunaista ja kukkeaa viikonloppua!

keskiviikko 11. syyskuuta 2013

Kauden ja aamupalan vaihtuminen.


Aamiainen syyskuussa näyttää erilaiselta kuin aamiainen heinäkuussa. Mansikat ovat vaihtuneet puolukoihin ja vadelmat omeniin.

Myös pitkään kestänyt rahkainnostukseni on hiipumaan päin ja rahkan sijasta olen iskenyt lusikkani Fagen total jogurttiin. Kreikkalainen jogurtti on ihanan paksua ja pehmeää ja tasapainottaa sopivasti niin puolukoiden happamuutta, omenoiden kirpeyttä kuin syysaamujen hämäryyttä.

sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Puolukkainen pavlova.


Campasimpukka ja Anu olivat oikeassa. Edellisen postauksen vaalea kaunotar tosiaankin oli marenkia puolukkaista pavlovaa varten. Resepti oli iloinen sekoitus uusimmasta Trendistä ja vanhasta Evitasta.

Päällystin marengin kermavaahto-rahkaseoksella, jonka päälle kasasin keon kauniin punaisia puolukoita. Keitin myös kinuskikastikkeen ja ajatuksena oli, että jokainen voi kaataa sitä oman palasensa päälle. Taisin kuitenkin keittää kinuskia vähän liian pitkään ja kastikkeen sijasta siitä tuli tahnaa. Päädyinkin levittämään kinuskin suoraan marengin päälle kerman alle. Voih mitä herkkua!

Marenki

4 valkuaista
2 1/2 dl sokeria
2 tl perunajauhoja
1 tl omenaviinietikkaa

Vatkaa valkuaiset ja sokeri kovaksi vaahdoksi. Sekoita joukkoon perunajauhot ja omenaviinietikka.

Piirrä leivinpaperin päälle halkaisijaltaan 24 sentin kokoinen ympyrä. Minä tein kaksi pienempää pohjaa, jolloin halkaisija oli noin 18 senttiä.

Levitä marenkivaahto ympyrän sisään. Nostele vaahdon reunoja keskiosaa korkeammaksi. Paista 125 asteisen uunin alatasolla noin 1 1/2 tuntia. Marenki on kypsä, kun pohja on kuiva ja marenki kevyt.

perjantai 6. syyskuuta 2013

Vaalea kaunotar.


Huomenna saamme ihania vieraita. Rapujen lisäksi syödään tietysti jotain makeaa. Ja valmistelut aloitin jo tänään. Tunnistatko, mikä vaalea "kaunotar" onkaan kyseessä?

torstai 5. syyskuuta 2013

Sinappihuntu on kukkakaalilla yllä.


Tänä kesänä minut on vallannut jonkinasteinen kukkakaalihulluus. Salaattia raa´asta kukkakaalista, pastaa, jossa kukkakaali keitetään pastan kanssa samassa vedessä ja sitten tätä aivan mahtavaa lisuketta: paahdettua kukkakaalia.

Laita rinnalle savukalaa tai sinapin bestistä makkaraa ja keskity nauttimaan.

Lotta Lundgren kuukaudesta huolimatta tämä ruoka on kirjasta Pipsan keittiössä. Puolustuksena sanottakoon, että viimeksi olen tehnyt tätä elokuussa. En usko Lotan kuitenkaan pahastuvan, vaikka tätä syyskuussakin tekisi.

Paahdettu kukkakaali

1 kukkakaali
suolaa
4 rkl voita
2 rkl sitruunamehua
1/2 luomusitruunan kuori raastettuna
2 rkl kokojyväistä sinappia
ruohosipulia tai persiljaa silputtuna

Revi kukkakaali noin suupalan kokoisiksi nupuiksi. Tai käytä veistä, jos se tuntuu luontevammalta. Laita kukkakaalit pellille ja mausta suolalla. Paahda 200 asteisessa uunissa noin vartti, kunnes kukkakaali on hieman pehmennyt.

Valmista kukkakaalin kypsyessä kastike. Sulata voi pienessä kattilassa ja lisää sen joukkoon sitruunamehu, sitruunankuori, sinappi ja yrtit.

Kaada kastike kukkakaalien päälle, sekoita. Jatka paistamista noin 10 minuuttia, kunnes kukkakaali on saanut hieman väriä.

sunnuntai 1. syyskuuta 2013

Kuukauden keittokirja - syyskuu.


Syyskuu. Kuukausista ihanin, sanoo ainakin tämä syksyn lapsi. Keltaiset vaahteranlehdet, kirpeät aamut, harmaat villapaidat, omenoiden tuoksu, sienet ja kumisaappaat. Kesän jäljiltä maut ja värit parhaimmillaan, kyllä te tiedätte.

Syksyssä on kysymys myös aloittamisesta, uuden löytämisestä ja innostumisesta. Projekteista ja tekemisestä. Me aloitamme syyskuun kunniaksi keittokirjakuukauden. Kumpainenkin meistä valitsee hyllystä yhden keittokirjan, josta inspiroituu ja toteuttaa mahdollisimman monta ruokaa syyskuussa. En lupaa keittokirjakuukaudelle jatkoa loka- tai maaliskuussa, vaan jätän mahdollisuudet avoimiksi.

Syyskuun keittokirjaksi minä valitsin etunimikaimani Lotta Lundgrenin Om Jag var din hemmafrun. Jussi taas päätyi häntä hieman ulkoisesti muistuttavan Hans Välimäen kirjaan Lusikka soppaan.

Olen aivan innoissani. Lotan kirjasta hiirenkorvalla on jo merkitty ainakin borssikeitto granaattiomenan ja vuohenjuuston kanssa, maissi-rapuletut ja lammas-kantarellikaalikääryleet.