lauantai 27. marraskuuta 2010

Uuniruokaa.

Yhtenä iltana tällä viikolla ruoaksi tarvittiin jotain sellaista, minkä voisi jättää uuniin pidemmäksi aikaa kypsymään ja mikä odottaisi sitten tuoksuvana nälkäisiä kotiintulijoita. Tukusta löytyi pakasteena luomubroileri ja se sopi tarkoitukseen oikein hyvin.

Broileri hierottiin päältä ja sisältä maustetahnalla, jossa oli mm. valkosipulia, basilikaa, soijaa, chiliä ja oliiviöljyä. Alimmaiseksi vuokaan laitettiin puolitettuja perunoita kuorineen, batatteja ja porkkanoita isoina paloina sekä kokonaisia ruusukaaleja. Nämä maustettiin vain öljyllä, suolalla ja hunajalla. Broileri laitettiin lepäilemään kasvisten päälle ja koko komeus sai kypsyä uunissa 150 asteessa pari tuntia.

Ja toive toteutui. Nälkäisiä kotiintulijoita odotti tuoksuva valmis ruoka, jota pääsi heti nauttimaan.

tiistai 23. marraskuuta 2010

Millaisen pizzan sinä tekisit?

Viikko sitten lauantaina kylässä oli vähän nuorempia vieraita. Keittiöön perustettiin pizza-tehdas. Jokainen sai eteensä pohjan ja täytteet sai asetella oman maun ja luovuuden mukaan. Tässä lopputulokset:
5-vuotias kokki teki tämän näköisen, melko perinteisen pizzan. Täytteessä ainakin kinkkua, katkarapuja ja ananasta.
8-vuotiaan pizzassa keskityttiin myös ulkonäköön. Kinkun, katkarapujen ja oliivien lisäksi pizzasta löytyy myös kaksi herkkusienen viipaletta.

31-vuotiaan taiturin pizzassa ehdottomana kuninkaana on keskelle rikottu kananmuna.

32-vuotiaan tekemässä juustoisessa pizzassa on myös sieniä, tomaattia ja kylmäsavulohta.

Näiden kanssa kelpasi istahtaa ruudun eteen ja nauttia animaatiosta Ponyo rantakalliolla.

maanantai 15. marraskuuta 2010

Perjantai-iltana.

Vieraissa yksi hauskimmista jutuista on tarjoilujen suunnittelu. Ja myös tekeminen, mutta suunnittelu saattaa olla vielä hauskempaa. Perjantaina tarjosimme alkuun etanoita Pastanjauhajien luottoreseptin mukaan. Samaa reseptiä olen käyttänyt aina etanoita laittaessani. Seuraksi oli Hakaniemen hallista ostettua Tuffen leipää. Tuffen leivät ovat juureen leivottuja ja usein myös luomua. Luomua oli punaviinikin, vaikka ei ollutkaan mikään nappivalinta etanoilla. Muuten ihan hyvää viiniä.
Pääruoaksi oli paistettua poron sisäfileetä. Lisukkeeksi valmistimme yksinkertaisen salaatin vihreästä salaatista, viikunoista ja leipäjuustosta sekä Glorian ruoan&viinin ohjeella artisokka-perunapaistoksen. Yhdistelmä oli todella hyvä. Jäkiruoaksi söimme vielä itse leivottua mud cakea. Seuraavia ihania ruokavieraita odotellessa.
Artisokka-perunapaistos
8 säilöttyä latva-artisokansydäntä
8 keitettyä perunaa
4 viipaletta pekonia
2 salottisipulia
2 rkl voita
1/2 tl suolaa
mustapippuria myllystä
Kuutioi pekonit. Kuori ja viipaloi sipulit ohuiksi. Puolita artisokat ja kuutioi perunat.
Paista pekonia pannussa keskilämmöllä, kunnes se saa väriä. Lisää sipulit ja kypsennä, kunnes sipuli pehmenee. Lisää voi, artisokat ja perunat. Anna lämmetä. Mausta suolalla ja pippurilla.

torstai 11. marraskuuta 2010

Martti-hanhi

Eiliseen Martinpäivään herättiin liian myöhään, joten Martti-hanhesta päästiin nauttimaan vasta tänään. Ensi vuoden kalenteriin merkitsen heti Martinpäivän, jotta sama ei pääse toistumaan. Sellon Citymarketista löytyi kotimaisia tuoreita Hauholan Hanhifarmen hanhenkoipia.

Koivet ruskistettiin ensin padassa ja maustettiin suolalla ja pippurilla, jonka jälkeen ne nostettiin pois ja pataan laitettiin pilkottuja vihanneksia. Meillä oli perunaa, porkkanaa, palsternakkaa ja sipulia. Vihannekset maustettiin kuivatuilla yrteillä ja hanhenkoivet nostettiin päälle. Tämän jälkeen pata nostettiin uuniin, 175 C ja noin 11/2 tuntia. Lopussa pata oli vielä hetken kuumemmassa uunissa ilman kantta, jotta koipien pinta rapeutui. Hanhet olisivat voineet olla uunissa kauemminkin, mutta vihannekset olisivat menneet jo liian pehmeiksi. Koivista ja vihanneksista irtosi sen verran paljon nestettä, että lopputulos oli erittäin mehevä ja muutenkin herkullinen.





Viikonloppuna on tulossa vieraita, joten nyt yhteen suosikkipuuhaan: ruokien suunnitteluun.

keskiviikko 3. marraskuuta 2010

Suuri kurpitsa

Tenavissa Eppu odottaa aina Halloweenina suurta kurpitsaa, joka ei koskaan saavu. Meidän keittiöömme suuri kurpitsa saapui ensimmäisen kerran viime vuonna Halloweenina. En tiedä onko tänä vuonna ollut poikkeuksellisen hyvä kurpitsavuosi, mutta ainakin kaupoissa ja toreilla on näyttänyt olevan runsaasti erilaisia kurpitsoita tarjolla. Taitaa kurpitsa olla myös yleistymässä Suomessa. Nyt olen tehnyt kurpitsasta muutaman kerran suolaisia ruokia, mutta ennen tätä Halloweenia en koskaan mitään makeaa.

Leipojana olen usein innokas, mutta en välttämättä niin taitava. Harmittavan usein leivonnaisilleni tapahtuu jotain kummallista, mutta useimmiten maku on kuitenkin hyvä, vaikka ulkonäkö voisi muuta antaa odottaakin. Olen esim. ollut kuuluisa siitä, että kakkuni eivät ole suostuneet millään kypsymään, vaikka niitä olisi pitänyt uunissa tunteja. Tällä kertaa halusin kokeilla Kotiliedestä löytynyttä kurpitsapiirakan ohjetta. Reseptissä sekä pohja, että täyte maustettiin piparkakkumausteella. Hyvä niin, sillä muuten piirakka ei olisi maistunut juuri miltään. Pohjataikina oli jo leivontavaiheessa epäilyttävä ja jouduin lisäämään jauhoja paljon enemmän kun ohjeessa sanottiin. Saattaa olla, että tein ensimmäisen virheen yrittäessäni leipoa vain puolikasta annosta. Lopputuloksena oli kovahko, ankea pohja ja kurpitsatäyte, joka saattoi olla juuri sellainen kuin kurpitsapiiraassa pitää. Tästä ei kuitenkaan tullut ainakaan minulle klassikkoreseptiä Halloweeniksi.

Piirakan täytteestä jäi yli kurpitsasosetta, joten se muokattiin seuraavana päivänä keitoksi Jamie Oliverin kirjan "Jamien kotona" ohjetta soveltaen. Ohjeessa kuullotettiin alussa salvianlehtiä öljyssä, jotta öljyyn saatiin salvian maku ja lehdet käytettiin sitten myöhemmin keiton koristeluun. Ne siis poistettiin ennen muiden aineiden lisäämistä. Koska meillä keitto päätyi lounasevääksi töihin, jäi myös koristelu väliin. Keittoon tuli mm. varsiselleriä, chiliä, rosmariinia,valkosipulia ja porkkanaa. Keitto oli hyvää ja lämmitti, mutta laitoin chiliä muihin mausteisiin nähden vähän liikaa ja se dominoi täysin rosmariinin ja salvian maun. Tähän aikaan vuodesta parvekkeella kasvavat yrtit eivät myöskään välttämättä ole enää maukkaimmillaan. Keiton ja piirakan kaksintaistelussa keitto kuitenkin voitti ylivoimaisesti.